Jätettä syntyy jatkuvasti enemmän ja enemmän. Elämäntapojen muutos, nopea kaupungistuminen ja yhteiskunnassa tapahtuvat nopeat muutokset ovat merkittävimmät syyt jätteen määrän kasvulle. Vääränlainen jätteidenkäsittely rasittaa ympäristöä (veden- ja ilmanlaatu) ja vaarantaa terveyttä (ihmiset, eläimet, kalat). Erityisesti kaatopaikkoja pidetään lähteenä kasvihuonekaasuille. Myös valtava määrä väärin käsiteltyä jätettä päätyy vesistöihin, aiheuttaen valtavasti haittaa meren elämälle.
Vuonna 2016 syntyi arviolta 2,10 miljardia tonnia jätettä. Tämän arvellaan kasvavan 3,4 miljardiin tonniin vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2016 kolme suurinta aluetta jätteen tuotannossa olivat Itä-Aasia ja Tyyni valtameri (468 milj. tonnia vuodessa), Eurooppa ja Keski-Aasia (392 milj. tonnia vuodessa) ja Etelä-Aasia (334 milj. tonnia vuodessa). Osuus yhteiskuntajätteestä, joka päätyy kaatopaikoille, vaihtelee myös alueittain. Etelä-Aasiassa 75 %, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 69 %, Lähi-idässä & Pohjois-Afrikassa 52,7 %, Latinalaisessa Amerikassa & Karibialla 68,5 %, Pohjois-Amerikassa 54,3 % ja Itä-Aasiassa & Tyynellä valtamerellä 46 % syntyneestä yhteiskuntajätteestä päätyy kaatopaikoille. Jätteenkäsittely tuottaa noin 5 % maailman kasvihuonepäästöistä [1].
Jätteenkäsittelyn arviointi (engl. Waste Hierarchy) ja muutos lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen ovat tärkeitä lähestymistapoja, joiden lisäksi tulisi toimia tehokkaasti käytännössä, jotta asetetut tavoitteet jätteenkäsitellyssä voidaan saavuttaa ja jätteet saataisiin hyödynnettyä. Jätteenkäsittelyn arviointi käsittelee jätteenkäsittelyn ongelmia asettaen ratkaisut paremmuusjärjestykseen seuraavasti: ehkäisy, vähentäminen, kierrätys, talteenotto ja hävittäminen. Kierotaloudessa ei-kierrätettävä jäte, tarkemmin yhdyskuntajätteen eri osat kuten kotitalous-, teollisuus-, rakennus-, bio-, metsätalousjätteet, lanta ja muut tämän kaltaiset, voidaan käsitellä biomekaanisesti ja polttamalla, jotta jätteestä saadaan mahdollisimman tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti paras mahdollinen hyöty. Kuvatussa systeemissä yhdyskuntajäte lajitellaan useisiin eri jakeisiin kuten, kierrätettävä materiaali (metalli, lasi, rakennusmateriaali), biohajoava osa ja jätteestä syntynyt polttoaine (RDF/SRF eli jäte, jolla on suuri polttoarvo kuten muovi, paperi, kartonki, tekstiilit ja kumi ym.). Jokainen eroteltu jae jatkaa jatkokäsittelyyn, jossa asiaankuuluva prosessi hyödyntää jakeen parhaalla mahdollisella tavalla. Kierrätettävä materiaali (metalli, lasi) kierrätetään kullekin kuuluvan prosessin avulla. Biojäte käsitellään anaerobisella käymisellä, joka tuottaa biokaasua. Jätteestä syntynyt polttoaine poltetaan, jonka avulla saadaan tuotettua energiaa. Alla on kuvattu yksinkertaistettu prosessikaavio jätteen hyödyntämisestä kiertotaloudessa.
Kuva: Yksinkertaistettu kaavio jätteen hyödyntämisestä kiertotaloudessa
Chemitec Consulting Oy:llä on asiantuntemusta kehittää prosessikonseptista kokonaisratkaisuun jätteen hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Chemitec tarjoaa palvelujaan yksityiskohtaisen teknotaloudellisen, toteutettavuustutkimuksen, perussuunnittelun ja esisuunnittelun, tekniikan valinnan ja projektinhallinnan alan kentällä.
Lähteet
[1] Silpa Kaza, Lisa Yao, Perinaz Bhada-Tata, and Frank Van Woerden. What a Waste
2.0 A Global Snapshot of Solid Waste Management to 2050. World Bank Group. Saatavilla:
https://openknowledge.worldbank.org/handle/10986/30317. Luettu: 26.10.2020